Olin sopinut reissun Keuruulle ennen kyylistreenin alkua, enkä halunnut perua sitä. Jos tästä tulisi takapakkia, niin se ei olisi vielä tässä vaiheessa niin traagista. Otin mukaan raskaamman jousen, jota en ole käyttänyt kyylistreeneissä [vielä].
Pientä parannusta havaittavissa
Kyylistreenistä oli sen verran jo apua, että alussa sain vähän aikaa pidettyäkin. Tahti nopeutui kuitenkin aika pian ja lopussa, kun olin jo vähän väsynytkin, tuli vähän hällä väliä -fiiliksiä ja hosumista. Kuitenkin jotkut rastit (n. 15 m koiraeläin ja 5 m korpit) ammuin itsevarmasti ja tietäen jo etukäteen, että osuu aika keskelle. Ihmeellinen on tuo tietämys. Ehkä se tarkoittaa, että uskon vahvasti matka-arvioon ja merkkiin ja sitä kautta tekeminen on sen verran vakaata, että pieni nopeuskaan ei niin paljon haittaa. Sanoisin, että kyylistreenistä on ollut tähän mennessä apua 5/100.
Ammuin korpit miettimällä etukäteen miten ammuntasykli etenee vaihe vaiheelta. Muistelin miltä hallilla on tuntunut, kun olen saanut pidettyä nuolta ankkurissa. Ampuessa sitten keskityin enemmän asentoon ja vakauteen kuin tähtäämiseen. Tämä tyyli toiminee muutaman metrin päässä oleviin kohteisiin muutenkin paremmin kuin tarkan tähäyspisteen etsiminen kohteen alta. Vaikka en tähdännyt nuolenkärjellä, kyylis tulee tällaisessa rauhallisemmassa suorituksessa esiin myös ajoituksen aiheuttamana. Olisi ollut vaikea purkaa edelleen.
Tähtäystapa pohdintaan sitten joskus
En odotetusti pystynyt katsomaan nuolenkärkeä vielä, enkä tiedä miten tuon tähtäämisen kanssa alan tekemään. Iso gap ei houkuta tarkkaan nuolenkärjen tuijottamiseen, mutta joku tähtäystapa pitäisi lukita. Olen oikeastaan alusta asti treenannut väärin tähtäämistä. ”Väärin” siis siinä mielessä, että nyt nuolenkärjellä tähtääminen on hyvin vaikeaa. Esim. 18 m olen ampunut enemmän tuntemuksilla/asennolla kuin näkemällä nuolenkärjen. Ehkä joku kutsuu sitä vaistoammunnaksi. Suuri osa aloittelevista lonkkariampujista aloittaa ampumisen käytännössä tähtäämättä. Minulle se jäi päälle liian pitkäksi aikaa.
Pari yötä ampumisen jälkeen särki taas aamulla alaselkää. Enemmän kehonhuoltoa. Ja tämä vahvistaa sitä, että jatkan kyylistreeniä kevyellä jousella. Otan sitä raskaampaa kokeiluun sitten joskus.
Täältä pääsee lukemaan kyylistreeneistä.
